sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

La 12.7. – Birgitan polku juosten

Tänään 47km, 5h 41min

Ap: polkulenkki 47.4km, 5:41:03, 7:12/km.


Tiettävästi Pyhä Birgitta ei itse koskaan kiertänyt Birgitan polkua, ainakaan juosten. Lieneekö Birgitta edes ikinä käynyt Suomessa? Kyseessähän on 1300-luvulla vaikuttanut ruotsalainen ylhäisönainen, josta tehtiin pyhimys aika pian kuolemansa jälkeen. En oikein tajua miksi siitä Birgitasta niin paljon Suomessa kohkataan: kirkkoja ym. on monessa paikassa nimetty Birgitan mukaan. Kai se vaan oli kova juttu keskiajalla, kun niin lähellä (=Ruotsissa) asui Euroopan mittakaavassa iso julkkis.

Tapin kanssa me kuitenkin selvitimme Birgitan polun kunnialla ja mielestäni ihan hyvää vauhtia pitäen. Minulla loppuaika oli 5h 41min ja Tapillakin alle 6h. Tiettävästi nämä olivat Guinnessin ennätyskirjaan kuuluvia ennätyksiä tällä ”uudella” juoksureitillä. Marko oli mukana alkupätkän Matinlahdentien ylitykseen saakka ja Tomi tuli vastaavasti mukaan Lempäälässä loppupätkälle. Sää oli hieno koko ajan ja pelättyä kuumuutta ei koskaan tullut. Reitti oli käytännössä kokonaan kuiva ja hyvässä kunnossa.

Minulla oli oikeassa ranteessani mukana uudehko FR620 ja vasemmassa FR310XT. Halusin olla varma, että saan onnistuneen GPS-jäljen reitistä. Oli kyllä iso pettymys kuinka erilaiset mitat sain kahdella mittarilla. FR310XT näytti mitaksi 48.3km ja FR620 vastaavasti 47.4km. Kun olen jälkiä tutkinut, niin mitään selvää selitystä erolle ei löydy. Ero tulee hiljalleen koko matkan aikana. En myös pysty sanomaan, että toinen jälki olisi toista huonompi. Minulla on jonkinlainen fiilis, että FR620 oikoo usein reittejä liikaa ja löysin siitä nytkin merkkejä, mutta merkitsen silti juoksun mitaksi tuon lyhyimmän mahdollisen 47.4km. Sekin on yli 2km pitempi kuin etukäteen uskoin reitin olevan, mutta sille löytyy alla selityksiä. Kyllä fakta on niin, että metsäisillä alueilla noiden mittarien tarkkuus on edelleen melko kehno.

Näin se juoksu meni: Alkupätkä tietä pitkin ja sitten Lehtivuorta kiertämään. Etukäteissuunnittelusta huolimatta harhailimme noin 500m ylimääräistä (4-5min) vaikeassa maastossa. Hirvi-Simunan luolalla sentään pysähdyimme ihastelemaan kivikkoa. Kirskaanniemessä olimme arvaamaani aikataulua noin 5 min jäljessä. Jatkoimme hyvää vauhtia Matinlahdentien ylitykseen. Tuossa paikassa meillä oli juomahuolto ja täytimme säiliöt kiireessä hyttysiä hätistellen. Marko kääntyi samalla suunnitellusti takaisin kotia kohti. Vähä-Riutalla olimme sellaiset 6 min aikatauluani jäljessä, mutta matkaakin oli mittariin tullut reilu kilsa enemmän kuin odotin.

Vähä-Kausniemelle saakka juostiin Pirkan hölkän reittiä ja tämä oli kierroksen helpoin pätkä. Sekin oli kuitenkin kilsan pitempi kuin olin muistista arvaillut, joten olimme jo 13min aikatauluani jäljessä. Kun käännyimme pois Pirkan reitiltä oli aikaa kulunut 2,5 tuntia ja jalat eivät ihan tuoreilta enää tuntuneet. Maasto muuttui varsin hankalaksi. Tasaisesti puurtamalla saavuimme Helsingintien ylitykseen, jossa puolimatka oli ohitettu. Tässä oli myös toinen juomahuolto. Tapin askeleessakin oli kaikkein kovin lento hiipunut ja vaikea maasto jatkui vielä jonkin aikaa. Lempäälään saapuessamme olimme 15min ylioptimistista aikatauluani jäljessä.

Juoksu Lempäälän läpi tietä pitkin oli melko karua, kun tiellä hidas vauhti ja raskas askel näkyy niin selvästi. Tomi liittyi mukaan ihmettelemään köpöttelyämme ja selvisimme Hakkariin noin 20min aikataulua jäljessä. Tässä on kuitenkin jo mukana pitkähkö tauko Hakkarissa vesipistettä etsiessä ja rauhallisesti suoritettu huolto.

Hakkarista lähdimme hölköttelemään viimeistä 11-12km osuutta kohti Sääksjärveä. Reitti vei ylös Siiskukkulalle ja Tappi kiipesi sen verran rauhallisesti mäen ylös, että hän kehotti minua juoksemaan loppumatkan häntä odottamatta (loppureitti oli Pirkkalan miehelle tuttu). Kokeilin sitten vetää viimeiset 7-8km niin kovaa kuin uskalsin ja jaksoin. Ehkä vähän yllätykseksenikin sain pidettyä hyvää vauhtia loppuun saakka, tai ainakin siltä se tuntui. En kuitenkaan saanut karistettua Tomia peesistä;-) Maalissa olin ajassa 5h 41min, eli 15min arvaamaani loppuaikaa hitaammin. Matkakin oli mittarin mukaan 2-3km pitempi kuin odotin, joten vauhdin arvaus meni yllättävän hyvin.

Juoksu sujui todella hyvin. Jaksoin hyvällä vireellä loppuun saakka ja ”loppukiri” meni hyvällä vireellä. Koko matkalla ei ollut mitään ongelmia, eli ei yhtään kaatumista, kompastumista tai nilkan muljahdusta. Energiat riittivät hyvin ja väsymistä ei juurikaan tullut.

Kiitokset Tapille juoksuseurasta! Eiköhän tämä retki joskus uudelleenkin tehdä.

Maalissa!

3 kommenttia:

Tappi kirjoitti...

Loisto reissu ja olit tehnyt ansiokasta työtä valmistelujen suhteen reitin kartoituksen ja juomapisteiden järkkäilyineen päivineen. Toivottavasti tästä saataisiin jonkinlainen perinne aikaiseksi ja lisää porukkaa letkaan.

Veterano kirjoitti...

Toivottavasti pääsen joskus mukaan. Nytkin halutti vietävästi, mutta ulkotuparit kesti aamuviiten. Eipystynyteikyennyt.

Tappi siis tosiaan veti reissun ritsuilla ja ilman irtsuja! Lupaa hyvää roksulle.

Toimiko perämiehen verbaalinen alatyylittely?

Anonyymi kirjoitti...

Mieluusti joku kerta tulisin myös mukaan, mikäli letkan perään mahtuu. Harmi kun näin loman alun viikonlopulle tuli liikaa muuta ohjelmaa. Tänään sitten fiilistelin lohdutukseksi järvenkierrolla urbaanimpia maisemia.
-gallardo-